Armeijan tukena oli 4lentodivisioonaa.
Divisioonan perustaja ja ensimmäinen komentaja oli eversti Koskimies, joka ehti juuri johtaa runsaasti vahvistetun divisioonan läpimurtoon Korpiselässä 10.7 ennenkuin VI AK:n temperamentikas komentaja kenrm Talvela erotti hänet, jälkimaailman mielestä varsin epäoikeudenmukaisin perustein.
Divisioona sai 'virallisestikin' liikanimekseen Ilves-divisioona, mutta vasta keväällä -42, Shemenskin taistelun jälkeen.
Joukkue etsii maalivahtia ja pelaajia kaudelle 2023-2024. Joukkue osallistuu SSBL:n 6-divisioonaan.
5.D, Ilvesdivisioona – Hämäläisdivisioona – Sotiemme perinne
Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on vahvistanut II-divisioonan lohkojaon. Sarjasta jäi pois Jämsänkosken Ilves, muut 56 joukkuetta ilmoittautuivat sarjaan. Sarjojen pelaamistavat vahvistetaan myöhemmin eri lohkojen esityksistä.
Lohko 1
Miesten harrastejoukkue osallistuu Suomen Palloliiton Lännen alueen 6. divisioonaan. Joukkuetapahtumia on 1-2 krt viikossa. Joukkueessa on mukana vanhoja Ilves-junioreita ja säännöllisestä harjoitus- ja sarjatoiminnasta kiinnostuneita futismiehiä. Uusia pelaajia otetaan aina mukaan.
Neuvostojoukkojen suurhyökkäys kesäkuun 9.päivä 1944 Karjalan Kannaksella tarkoitti vetäytymistä myös Laatokan itäpuolella. Vetäytyminen alkoi kesäkuun 21. päivänä. Laatokan Karjalasta siirrettiin 3 divisioona tukemaan Kannaksen puolustajia. Sitkeästi viivyttäen joukot ryhmittyivät U-asemaan Nietjärvelle. 5. divisioonan joukkoja tuki osia 8. divisioonasta sekä 15 prikaati. Onneksi suomalaisilla oli mahdollisuus käyttää tälläkin rintamaosalla runsasta tykistöä. 15.-17. heinäkuuta suomalaisten tykistökeskitykset olivat vähintään yhtä voimakkaita kuin Ihantalan taisteluissa Kannaksen ratkaisuvaiheissa. Myös pommikoneita oli käytössä. Niiden apu oli huomattava. Venäläisten joukkojen hyökkäys saatiin pysäytetyksi Nietjärven kolmannelle puolustuslinjalle hiekkaharjulle. Tällä viimeisellä linjalla venäläiset saivat aikaan läpimurtoja, jotka pystyttiin torjumaan raivokkailla vastahyökkäyksillä. Taistelut olivat niin kovia, että divisioona pieneni rykmentiksi, rykmentti pataljoonaksi, pataljoona komppaniaksi, komppania joukkueeksi ja joukkue ryhmäksi.
Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 5. divisioonan ja 11. divisioonan joukot hyökkäsivät rajan yli kohti Korpiselkää ja sieltä Laatokan itäpuolta kohti Syväriä. Syvärillä 5. divisioona ryhmittyi Syvärin voimalaitoksen ja Lotinanpellon alueelle. Alkoi kolmen vuoden asemasotavaihe.
Ilves-divisioona kuvina on teos tekijältä Einar Palmunen
Hyökkäysvaiheen alussa kesäkuuhun 1942 asti divisioonan komentajina olivat jääkärieversti Eino Koskimies, jääkärieversti Ruben Lagus, eversti Ilmari Karhu.
Ilves-divisioonan veljeshenki on kestänyt yli vuosikymmenten
Huhtikuussa 1942 SissiOs./5.D:stä, :stä ja koottu Osasto Uimonen valmisteli tuhoamisiskua neuvostojoukkojen huoltokeskuksiin Varbinitšin kylässä ja hyökkäystä Petšenitsyn kylään. Osasto jaettiin 11. huhtikuuta kahteen osastoon, joiden oli tarkoitus yllättää edessä olevat neuvostojoukot. Erkki Armas Uimosen johtama ryhmä tavoitti vihollisen ensin, mutta yhden osaston tuhottuaan se huomasi jääneensä neuvostoryhmittymien väliin. Seuranneessa tulitaistelussa ryhmä menetti seitsemän miestä, joiden joukossa vänrikki Viljo Johannes Arponen sekä osastonjohtaja Uimonen, joka jäi viivyttämään vihollista kahden vapaaehtoisen kanssa. Osasto odotti kohtaavansa vahvuisen vihollisosaston, mutta todellisuudessa vihollisen vahvuus alueella oli . Osasto Uimosen kohtaamat neuvostojoukot valmistelivat suomalaiset yllättänyttä suurhyökkäystä lähes miehittämättömällä erämaaosuudella suomalaisten ja divisioonien välissä, Šemenskin ja Pertjärven välisellä korpialueella.
Osta Ilves-divisioona kuvina vain 25,00€
5. divisioonan risti (Ilves-Divisioona). Musta oksidoitu tompakki. 5. div perustettiin Etelä-Hämeen sotilasläänin alueelta. Hyväkuntoinen.
Einar Palmunen (toim.) : Ilves-divisioona kuvina
Nimensä mukaisesti divisioona koottiin pääosin Hämeen alueelta. Joukkoja oli myös Karjalan alueelta. Divisioona muodostui pääosin kahdesta jalkaväkirykmentistä (JR 2, JR 44) sekä erillis- pataljoonista, kenttätykistöstä, kranaatin heittimistöistä, pioneereista jne.
League experience for Ilves U18 Akatemia in U18 I-divisioona Q
Lehtimäen I/JR 44 muodosti Pisistä lähdettyään viivytysasemat 25.6. ensin Alavoisten kylän eteläpuolelle ja sen jälkeen Tuulosjoen sillan maastoon. Samoihin aikoihin II/JR 44 maj. Hyttisen johdolla irrottautui Sammatus-linjalta ja viivytti vihollista Lamberon kautta Nurmoilaan. III/JR 44 maj. Forsllin vetämänä Aunuksen kaupungin kautta Nurmoilaan. Sieltä vetäytymistaistelujen myötä Säntämän kautta Vitele-Suurimäki-Rajakontu seudulle 30.6. I ja III/JR 44 sai käskyn siirtyä Kaukoijärven koillispuolelle. Kaukoijärven rintamasta irtaantuneet yksiköt divisioonan komentaja palautti takaisin asemiinsa. Kovaa taistelua Suurimäki-Kaukoijärvi-Rajakontu jossa aiheutettiin viholliselle suuria tappioita. 1.7. Suurimäki oli jätettävä ammuksien vähyyden vuoksi
Divisioonan muistoristi 1941-44, Ilvesdivisioona
Osaston kokosi Veli Ilmari Laajoki vapaaehtoisista 5. divisioonan (muun muassa ) miehistä. Osaston perustamishetkellä oli 52 miestä. Syksyllä 1941 sissiosasto teki useita lyhyitä partiomatkoja Syvärin ympäristössä. Vuoden 1942 alusta lähtien osasto osallistui useille pidemmille . Partiomatkoja tehtiin sekä itsenäisesti että yhdessä muiden sissiosastojen kanssa.
II-divisioona, 10, 3, 12, 15, 4
Divisioonan ilvestunnuksen piirsi tuleva muotoilun professori Ilmari Tapiovaara. Nimi vahvistettiin divisioonan pitkäaikaisen komentajan kenraalimajuri Kustaa Tapolan aloitteesta.
Ilves-divisioonan perinnejuhlassa nähtiin myös multimediaesitys
Näitä joukkoja nimitettiin yleisesti 'joulupukkipataljooniksi'Myös Ilves-divisioonassa tämä tarkoitti sitä, että rykmenttien vanhemmat miehet keskitettiin kolmansiin pataljooniin, jotka kotiutettiin.