Muistatko kaikki Suomen jääkiekon maailmanmestaruudet?
Jääkiekon MM-kisat ovat merkittävä tapahtuma jääkiekkomaailmassa. Kisat nostavat lajin profiilia ja herättävät kiinnostusta jääkiekkoa kohtaan. Tämä tapahtuma vaikuttaa myös pelaajien urakehitykseen ja tarjoaa kultaista mahdollisuutta nousta esille maailman suurimmalla jääkiekkolavalla.
Britannian voittoon päättynyt kausi vuonna 1936 on yksi jääkiekon MM-kisojen historian kuuluisimmista yllätyksistä. Joukkue, joka koostui pääosin Kanadassa koulutetuista pelaajista, onnistui tuolloin valloittamaan mestaruuden, joka muutti käsitystä siitä, kuka voi hallita jääkiekon maailmaa. Vastaavasti Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus vuonna 1995 oli urheilullinen suurteko, joka nosti Suomen jääkiekon maailman kartalle.
Ottelutahti MM-lätkässä tuntuu olevan ainakin nykyisellään sellainen, että ainakin pelaajat uupuvat. Tämä on ymmärrettävää. Kun nykyinen jako kahteen kahdeksan maan lohkoon tuli, se miellettiin edeltävää paremmaksi ainakin siksi, että se antaisi varaa totutella turnaukseen. Tosin edeltävässä mallissa taisivat ottelupäivät ja huilipäivät rytmittyä nykyistä paremmin. Meni todennäköisemmin niin, että jokaisella maalla olisi paremmin joka toinen päivä matsi ja joka toinen päivä huilia. Samalla se toi varmasti paremmin arvoa myös turnauksen alkupään peleille ainakin eräinä vuosina. Ainakin vuonna 2010, kun Tanska yllättäen voitti historian ensimmäistä kertaa Suomen jääkiekossa, oli tiukkaa taistoa jatkosarjaan pääsemisestä ja karsintasarjaan joutumisesta. Vasta D-lohkon päättävässä ottelussa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ratkesi, että ottelun voittajana Suomi nousi lohkon kärkeen ja jatkosarjaan ja ottelun hävinnyt Yhdysvallat sijoittui lohkon viimeiseksi päätyen karsintasarjaan. Ainakin tällainen esimerkki tuo esille sen, että kyseinen sarjajärjestelmä korosti helpommin myös turnauksen alkupään pelien arvoa.
Nykymallissa toki on se etu edelliseen verrattuna, että maajoukkueilla on paremmin aikaa totutella joukkueisiinsa ja hioa peliään paremmin turnauksen loppupäätä kohden. Ja toki se on Suomen maajoukkueen osalta koettu, että nykymallissakin on panosta. Muistakaamme vuodet 2014 ja 2017, jolloin liippasi läheltä, että Suomi olisi joutunut päättämään turnaustaipaleensa pudotuspelien sijaan jo alkusarjaan. Tosin rytmi ottelupäivien ja huilipäivien välillä oli ehkä edeltävässä luontevampi. Otteluiden ruuhkautuminen usein peräkkäisille päiville ei uuvuttaisi esimerkiksi pelaajia niin paljon, ja otteluiden peluttamiselta peräkkäisinä päivinä vältyttiin edeltävässä mallissa paremmin. Tarkoittaen, että siis samalla maajoukkueella ei ollut niin usein montaa huili- tai ottelupäivää peräkkäin.
Mutta mutta, onhan varmasti jokaisessa mallissa omat puolensa, ei siinä mitään. Tällainen pläräys tuli tällä kertaa mieleen, kun turnauksesta on tullut kommenttia monesta ottelusta lyhyen ajan sisällä ja tätä kautta Suomi on kokenut tappiot tämän vuoden MM-lätkässä ennakkoon Tanskalle ja Saksalle, joita jääkiekossa ei koeta ainakaan niin helpolla lajin mahtimaiksi kuin Suomea.
Saksa pettyi – Kanada on jääkiekon maailmanmestari
Tuli sellainenkin mieleen tuosta alun perin tässä ketjussa ehdottamastani mallia, että jos turnaus pelattaisiin vain joka toinen vuosi, voitaisiin ehdottamani kuuden maan karsintasarja järjestää niinä välivuosina. Tällöin pelattaisiin siis yksinkertaisesti kuuden maan yksinkertainen sarja, jonka perusteella kaksi parasta pelaavat seuraavana vuonna pääsarjassa ja kaksi viimeistä putoavat jääkiekon seuraaviksi MM-kisoiksi alemmalle sarjatasolle. Tai no, siinähän sitä odottamista kyllä riittäisi näillä pudonneilla mailla ennen kuin pääsevät taas pelaamaan MM-lätkää.
ääkiekon-mm-kisojen-laajentaminen.63952/
Ilmeisesti pääsarjan laajentamistakin on ehdotettu jääkiekon MM-kisoihin. Jos laajennettaisiin, maltillisesti sen voisi tehdä nostamalla sarjatason vuosittaista joukkuemäärää kahdeksaantoista maahan. Luonnollisin lohkojako tosin olisi varmaan kolme kuuden maan lohkoa, joiden sisäisesti olisi perinteisesti yksinkertainen sarja. Ellei kolmea maata haluta kerralla pudottaa ja nostaa, pelaisivat lohkojen kuudennet oman karsintasarjansa seuraavan vuoden MM-paikoista pääsarjaan ja divisioonaan I. Kunkin lohkon kaksi parasta ja kaksi parasta lohkokolmosta menisivät pudotuspeleihin, tai vaihtoehtoisesti jokaisen lohkon neljä parasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa lohkovoittajat ja paras lohkokakkonen saisivat suoran paikan puolivälieriin ja muut kahdeksan playoff-maata pelaisivat otteluparein neljästä muusta puolivälieräpaikasta.
Näitä ideoita näyttää kyllä tulvivan, vaikka niihin ei pääsisikään vaikuttamaan. Tai no, tiedä sitten vaikka se siitä jossain määrin johtuisikin. Eikä siinä käsittääkseni mitään tuomittavaa ole, kunhan kirjoittelu pysyy asiallisella tasolla.
Kisaliput jääkiekon MM-kisoihin ovat erittäin haluttuja ja myyntiin ne tulevat usein jo kuukausia ennen kisojen alkua. Fanit ympäri maailman matkustavat kannustamaan omia joukkueitaan ja luomaan upeaa tunnelmaa katsomoihin.
Suomi on voittanut jääkiekon MM-kisat neljä kertaa. MM-kultaa on tullut vuosina 1995, 2011, 2019 ja 2022.
Jääkiekon MM-kisat saavat suuret yleisöt seuraamaan jännittäviä otteluita ja innostumaan lajista entistä enemmän. Kisat tarjoavat näyttämön maailman parhaille pelaajille ja antavat heille tilaisuuden loistaa kansainvälisessä kilpailussa. Pelaajat voivat tulla tunnetuiksi ympäri maailman ja saada uusia mahdollisuuksia urallaan.
Mikä maa voitti jääkiekon maailmanmestaruuden viimeksi
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue, Leijonat, on voittanut MM-kullan neljä kertaa. Maailmanmestaruudet ovat tulleet vuosina 1995, 2011, 2019 ja 2022. Voit tutustua MM-kisojen mitalitaulukkoon .
Liittokokousarvonnan voittajat lähtevät jääkiekon MM-kisoihin
TPS:n päävalmentaja 1992-1998. 2 SM-kultaa, 2 Euroopan Cupin voittoa, 7 maailmanmestaruutta apuvalmentajana, olympiahopea päävalmentajana. IIHF:n Hall of Fame:n jäsen. Jääkiekkoleijona nro 199.
B-sarjan voittaja nousi 2001 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin.
Vuosittain eri puolilla maailmaa järjestettävät jääkiekon MM-kisat ovat paitsi urheilullisia spektaakkeleita myös merkittäviä tapahtumia isäntämaille sekä koko jääkiekkoyhteisölle. Isäntämaiden valinnat heijastavat usein kiekkokulttuurin maantieteellistä laajentumista ja lajin kasvavaa suosiota globaalissa mittakaavassa.
Tshekki on jääkiekon maailmanmestari 2024
Kansa ympäri maailman seuraa innolla, kun jääkiekon MM-kisat herättävät tunteet pintaan ja saavat sydämet sykkimään isänmaallisen ylpeyden tahtiin.
Jääkiekon Maailmanmestaruuskilpailut
Jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin 2024 osallistuvat 16 joukkuetta jaetaan kahteen alkulohkoon maiden maailmanrankingin perusteella.
Tulokset, pistepörssi, palkitut
Jääkiekon MM-kisat ovat kansainvälisen jääkiekon kirkkain kruunu, vuosittain toistuva huippu-urheilun tapahtuma, joka kerää yhteen maailman parhaimmiston kaukalon herruudesta kamppailemaan. IIHF eli Kansainvälinen Jääkiekkoliitto, toimii tämän arvostetun turnauksen taustavoimana, varmistaen lajin etenemisen ja kehityksen rintamailla. jääkiekon MM-kisat ovat lajin arvostetuimpien kilpailujen joukossa ja ne tuovat esille maailman kuumimmat kiekkomaat sekä kykyjen pelureita.
Suomessa on nyt 262 jääkiekon arvokisavoittajaa – katso muhkea lista
Toisaalta tuota 14 maan formaattia voisi kehittää siihenkin suuntaan, että molemmista seitsemän maan lohkosta pääsisi kolme parasta jatkoon. Joko jatkosarjan muodossa (epätodennäköisempi) tai lohkovoittajat suoraan välieriin sekä lohkokakkoset ja -kolmoset puolivälieriin (todennäköisempi). Se, että pelattaisiin alkusarjan ja pudotuspeleissä kuuden maan jatkosarja 14 maan turnauksessa, lisäisi yksittäisen maan ottelumäärää mitalipeleissä 11 otteluun. Näin ollen olisi epätodennäköistä peluuttaa jatkosarjaa kyseisessä mallissa. Siksi tuo toinen ehdotus taitaisi olla todennäköisempi, mikäli jääkiekon MM-kisojen pääsarjaa supistettaisiin 14 maan turnaukseksi.
Olympiavuosina 1980, 1984 ja 1988 ei järjestetty MM-kisoja
Jatkoajan keskustelupalstan perusteella toisinaan kaavaillaan Eurooppaan yhtenäistä jääkiekkoliigaa, joka siis toimisi NHL:stä ja jopa KHL:stä irrallisena sarjana. Välillä näiden kaavailujen yhteydessä on uumoiltu, että NHL, KHL ja tuo Euroliiga järjestäisivät keskenään MM-kisat. Varsinkaan NHL ei välttämättä innostu ainakaan seurajoukkueiden MM-turnauksesta etenkään ensimmäisten vuosien aikana, näin ainakin uskaltaisin olettaa. Pitäisi esimerkiksi näiden kaikkien liigojen pystyä toimimaan tarpeeksi monta vuotta vakaalla pohjalla ennen kuin mahdollisesti saataisiin kaikki osapuolet kiinnostumaan tarpeeksi. Ainakin NHL saattaisi muuten suhtautua noihin otteluihin korkeintaan näytös- tai harjoitusotteluina. Jos taas puhutaan maajoukkueturnauksesta, sekään ei ehkä heti ensimmäisinä vuosina herättäisi tarpeeksi mielenkiintoa ainakaan NHL:n osalta. Samalla maajoukkueiden määrä kyseisessä MM-turnauksessa saattaisi olla huomattavasti rajallisempi kuin jääkiekon nykyisessä MM-turnauksessa. Nykyisellään pääsarja kattaa siis kerrallaan 16 maata, jonka lisäksi pelataan alempia sarjatasoja. Ja vaikka jonkinlaista hissiliikettä on tiettyjen maiden osalta nähtävissä, on maiden vaihtuvuus pääsarjassa silti todennäköisempää. Ottaen huomioon, että tuo NHL:n, KHL:n ja Euroliigan MM-turnaus kattaisi mitä todennäköisimmin pelaajia vain kyseisistä liigoista ja ehkä myös niiden farmiseuroista. Näin ollen yhtä monta maajoukkuetta tuskin saataisiin kasaan, ellei sitten haluta koota "ylijäävistä" pelaajista kokoelmajoukkueita tulevan maailmancupin tapaan.
Jääkiekon MM-historian kaikki mitalistit
Maailmanlaajuisena ilmiönä jääkiekko on laajentanut vaikutuspiiriään, ja uudet kiekkomaat ovat alkaneet saavuttaa näkyvyyttä MM-tasolla. Tämä ilmiö luo jännittäviä tarinoita ja uusia kiekkosankareita, joiden matkassa kansainvälinen yleisö pääsee kokemaan tuoreita saavutuksia ja kasvavia kiekkotraditioita.