Malline:Jalkapallon Euroopan-mestarit


Anne Mäkinen (s. 1976) – EM-kisojen paras
”Anne Mäkinen ei ole kuka tahansa jalkapalloihminen. Hän on Suomen ensimmäinen naisammattilainen, 118 A-maaottelun konkari ja yksi oman aikansa parhaista keskikenttäpelaajista.” – HS, 2013
Anne Mäkinen oli ensimmäinen kansainvälisen huipun saavuttanut suomalainen naispelaaja. 15-vuotiaana maajoukkueessa debytoinut monipuolinen keskikenttäpelaaja oli mukana nostamassa suomalaista naisjalkapalloa aina arvokisoihin saakka.
Ensimmäiset pelinsä naisten SM-sarjassa JNK Laajasalon kasvatti sai FC KontUssa. Maajoukkueeseen noustuaan Mäkinen siirtyi ensin HJK:hon, mutta vaihtoi jo vuoden jälkeen MPS:n paitaan, jossa hän kaudella 1994 saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Mäkisestä tuli ensimmäinen suomalainen naisjalkapallon ammattilaispelaaja, kun hän vuosina 2001–2003 pelasi Yhdysvaltojen WUSA -ammattilaisliigassa Washington Freedomin ja Philadelphia Chargen joukkueissa. Myöhemmin Mäkinen siirtyi Ruotsiin, jossa hän juhli Damallsvenskanin voittoa Umeå IK:n riveissä kahdesti.
Anne Mäkisen uran huippuhetket koettiin vuonna 2005, kun hän johdatti kapteenina naisten jalkapallomaajoukkueen Englannin EM-kisoihin. Suomi selvisi arvokisadebyytissään välieriin saakka, ja Mäkinen valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Myöhemmin samana vuonna keskikentän kapellimestari palkittiin ensimmäisenä naisena Captain’s Ballilla. Mäkisen uran kruunasivat vuoden 2009 EM-kisat, jossa isäntämaa Suomi eteni puolivälieriin. Pelaajauransa jälkeen Mäkinen on jatkanut työtään suomalaisen naisjalkapallon hyväksi uudessa roolissa – päätoimisena naisten jalkapallovalmentajana.


Matti Paatelainen (s. 1944) – Maalikuninkaasta professoriksi
”Vuodet HIFK:ssa ovat kehittäneet Paatelaisesta vaarallisen maalikuninkaan, joka nyt osaa myös pelata pallolla.” – Suomen Urheilulehti 1972
Matti Paatelainen oli jalkapalloilijana myöhäisherännäinen: Suolahden Urhossa, HPS:ssä ja HIFK:ssa divaria tahkonnut Paatelainen debytoi SM-sarjassa vasta 25-vuotiaana kaudella 1970. Tätä ennen ”Roto” panosti jalkapalloon yhtä paljon kuin muihin lajeihinsa mäkihyppyyn, koripalloon ja yleisurheiluun. Debyyttikausi oli sitäkin komeampi, sillä urheilullinen HIFK-hyökkääjä kuittasi maalikuninkuuden 22 osumalla.
”Roto” kehittyi nopeasti yhdeksi SM-sarjan vaarallisimmista hyökkääjistä. Johtajatyyppi kantoi kapteenin nauhaa niin Valkeakosken Hakassa – jonne hän siirtyi HIFK:sta työpaikan vetämänä kaudeksi 1973 – kuin A-maajoukkueessa, jossa hän iski kaikkiaan 11 maalia 47 ottelussa. Paatelainen päätti pelaajauransa vuonna 1977 komeasti tuplamestaruuteen ja uran neljänteen maalikuninkuuteen.
Jos Paatelaisen jalkapalloura oli epätyypillinen, sitä oli myös hänen urakehityksensä pelaajauran jälkeen. Paatelainen ponnisti Yhtyneiltä Paperitehtailta akateemiseen maailmaan suorittamalla yliopistotutkinnon Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkijan uraan ovat kuuluneet tutkimushankkeiden ohella vuoden kestänyt sijaisuus Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professorina.
Matti Paatelaisen poika Mika-Matti ”Mixu” Paatelainen (s. 1967) on vaikuttanut A-maajoukkueessa sekä hyökkääjänä että valmentajana ja luonut uraa kummassakin roolissa myös ulkomailla. Myös kaksi muuta poikaa Mikko (s. 1980) ja Markus (s. 1983) ovat pelanneet jalkapalloa ammatikseen.

Neljä kertaa aiemmin jalkapallon naisten EM-kisojen emäntämaa oli onnistunut voittamaan mestaruuden kotiyleisönsä edessä. Muita maita, jotka ovat onnistuneet tässä vuosien varrella, ovat Saksa, Norja, Ruotsi ja Hollanti.

Espanja on jalkapallon miesten Euroopan mestari 2024

Heikki Suhonen (s. 1951) – Super-Hessu
”Super-Hessu oli kuin käärme ruohikossa. Valmiina iskemään, kun kukaan ei sitä odottanut.” – Atik Ismail
Turkulainen jalkapallo-ikoni Heikki Suhonen pitää hallussaan ennätystä, jota ei luultavasti koskaan rikota. Armoitettu maalintekijä iski urallaan 206 mestaruusmaalia – kuutta maalia lukuun ottamatta kaikki kotikaupunkinsa ylpeydelle, TPS:lle. Huippumaalintekijöiden tavoin mies iski maaleja sujuvasti kummallakin jalallaan ja päällään. Suhosen uran huippuvuosina vuodesta toiseen maaleja takova suomalaishyökkääjä saattoi vielä jäädä ulkomaalaisseurojen tutkan ulkopuolelle. ”Super-Hessullakin” tosin oli uransa alkuvuosina virityksiä Tukholman suuntaan, mutta siirroiksi ne eivät konkretisoituneet.
Juniorina Suhonen pelasi enimmäkseen keskikentällä, vaikka maalivainua hän osoitti silloinkin. TPS:n aloittavana kärkipelaajana hän otti paikkansa toisella kaudellaan raitapaitojen edustusjoukkueessa ja luopui siitä vasta päätettyään uransa. Kaudella 1973 TPS-ikoni käväisi lähinnä opintojensa takia voittamassa Suomen mestaruuden HJK:n riveissä. Reilusti 1980-luvun puolelle yltäneen uransa aikana Suhonen sai tililleen myös 20 A-maaottelua. Päätettyään pelaajauransa mies jatkoi jalkapallon parissa valmentajana: TPS:n lisäksi kokemusta tuli FC Oulusta, FinnPa:sta, VPS:stä ja FC Interin A-junioreista.

Jalkapallon EM-kisat ovat koko mantereen suuri jalkapallojuhla, ja vuoden 2020 EM-kisoja varten Uefa vei tämän ajatuksen uudelle tasolle. Turnauksen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi EM-otteluiden järjestämiseen osallistui yhteensä 11 maata, ja miljoonat eurooppalaiset saivat kokea mestaruuskisat läheltä.

Kaarlo Soinio (1888–1960) – Jalkapallon äänenkannattaja
”Päästäisimmekö sellaisen oppimistilaisuuden ohitse kuin mitä Tukholman olympialaisten jalkapallokilpailut epäilemättä ovat? Jalkapallon pelaajaksi ei opi kirjasta lukemalla ja pelisääntöjä tutkimalla, vaan ahkeralla harjoituksella ja näkemällä ensiluokkaista peliä.”
Kaarlo Soinio työskenteli nuoremman veljensä Einon tavoin urheilun hyväksi useilla rintamilla – seuratoimijana, järjestömiehenä, urheilutoimittajana ja kaupungin virkamiehenä. Voimistelunopettajaksi kouluttautunut Soinio tuli ensin tunnetuksi urheilijana. Hän oli perustamassa HJK:ta vuonna 1907 ja oli voittamassa seuran ensimmäisiä Suomen mestaruuksia vuosina 1911 ja 1912. ”Kepparin” lahjat eivät rajoittuneet vain yhteen lajiin, sillä Lontoon olympialaisissa 1908 hän voitti pronssia Suomen voimistelujoukkueen jäsenenä. Neljä vuotta myöhemmin Soinio palasi olympianäyttämölle Suomen jalkapallomaajoukkueessa. Hän oli Tukholmassa olympiajalkapallojoukkueen johtaja ja pelasi yhdessä ottelussa itsekin.
Soinio työskenteli pitkään Palloliitossa sihteerinä – käytännön miehenä useammin toimiston ulkopuolella kuin sisällä. Miehen työpäiviä täyttivät alkuvuosina muun muassa jalkapallosääntöjen laatiminen, kentän rajojen merkitseminen, otteluiden tuomitseminen ja otteluraporttien kirjoittaminen päivä- ja urheilulehtiin.
Varsinaisen elämäntyönsä Kaarlo Soinio teki Helsingin kaupungin eri virastoissa. ”Keppari” oli vuosina 1918–1932 kaupungin apulaispoliisimestari; myöhemmin hänestä tuli urheilu- ja ulkoiluosaston päällikkö. Jalkapallosta mies ei virkojensa takia joutunut luopumaan, sillä hän jatkoi Helsingin Sanomien urheilutoimittajana elämänsä viimeisiin vuosiin saakka.

Amerikkalaisen jalkapallon järjestyksessään 13. EM-kisat käydään 30.5 alkaen Itävallassa. Suomen alkusarja pelataan Sankt Pöltenissä, mistä joukkue siirtyy Wieniin jatkamaan turnausta. Suomen lohkossa pelaavat Suomen lisäksi Ruotsi ja hallitseva Euroopan mestari Saksa. Suomen pelit pelataan 30.5 perjantaina ja 1.6 sunnuntaina. Toisessa lohkossa pelaavat isäntämaa Itävalta, Ranska ja Tanska. Euroopan mestaruus ratkeaa 7.6 Wienissä pelattavassa finaalissa. Kisoissa on tavallista suuremmat panokset, sillä Euroopan mestaruuden lisäksi jaossa ovat euroopan maapaikat (3) vuoden 2015 MM-kisoihin.


Espanja on jalkapallon miesten Euroopan mestari

Englannin päävalmentaja Gareth Southgate saa puolestaan silmiä hivelevän bonuksen Englannin jalkapalloliitolta (FA), jos hän onnistuu johdattamaan maansa historialliseen Euroopan mestaruuteen.

Jalkapallon euroopan mestari lasten t-paidat

Nenna Muurinen on vuoden 2019 valinta vuoden palomiesurheilijaksi. Naisten amerikkalaista jalkapalloa harrastava Muurinen voitti EM -kultaa Suomen naisten maajoukkueen mukana Leedsissä käydyissä EM -kisoissa. Suomi oli kisoissa puolustamassa aiempaa euroopan mestaruuttaan.

ESPANJA on jalkapallon miesten Euroopan mestari 2024

Päästäkseen jalkapallon EM-kisoihin maajoukkueen on ensin osallistuttava EM-kisojen karsintoihin. Vain turnauksen järjestäjämaa, tässä tapauksessa Sveitsi, saa automaattisen paikan turnauksessa. Huhtikuun ja heinäkuun 2024 välisenä aikana järjestettiin ensimmäiset EM-karsinnat, joissa 51 UEFA-maata kilpaili laajassa lohkovaiheessa.

Euroopan mestari jalkapallo mukit ja kupit | Ainutkertaisia printtejä

Henri Delaunay -pokaali on EM Jalkapallon voittajajoukkueelle luovutettava palkinto, joka on nimetty kisojen idean isän mukaan.

Jalkapallon Euroopan mestaruus ottelut alkavat perjantaina 14

Juuso Walden (1907–1972) – Patruuna
”Eilen oli Hakalla suuri päivä, joka olisi helposti voinut muodostua vielä suuremmaksi, jos joukkue kentällä ja johto ulkopuolella olisivat olleet vähänkin valveilla.”
Erik von Frenckelliä Palloliiton puheenjohtajana vuonna 1953 seurannut Juuso Walden tunnetaan paremmin Valkeakosken tehdaspatruunana. Isäänsä Rudolf Waldenia Yhtyneiden Paperitehtaiden johtajana seurannut Walden innostui jalkapallosta opiskellessaan Englannissa 1930-luvun alussa. Palattuaan Suomeen hän loi Valkeakosken Hakasta suomalaisen tehdasjoukkueen prototyypin ja yhden SM-sarjan historian menestyneimmistä seuroista. Vuorineuvos johti niin tehdasta kuin sen alaista jalkapalloseuraa autoritäärisellä mutta tarvittaessa joustavalla otteella.
Palloliiton puheenjohtajana Juuso Walden perusti Suomen cupin, jonka ensimmäinen voittaja vuonna 1955 oli – mikäpä muu kuin – Valkeakosken Haka. Waldenin ansioihin voi lukea myös aiemmin lähes olemattoman juniorityön kehittämisen sekä TUL:n kanssa vuonna 1956 solmitun yhteistoimintasopimuksen.
Waldenin suku on ollut näkyvästi mukana suomalaisessa jalkapallossa Juuson jälkeenkin. Waldenin lapsenlapsista Jan Walden on vaikuttanut Veikkausliigan toimitusjohtajana ja Timo Walden maajoukkueen tiedotuspäällikkönä.

Tilastot visalle Jalkapallon Euroopan-mestarit

EM Jalkapallon eniten ovat voittaneet Saksa ja Espanja, joilla kummallakin on kolme mestaruutta.

Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut

EM Jalkapallo, eli jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, on UEFA:n järjestämä turnaus, jossa Euroopan maajoukkueet kisaavat Euroopan mestaruudesta.