Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030.


1988 s = suora kansanvaali, 1988 v = valitsijamiesvaali,1994 I = presidentin vaalien ensimmäinen kierros, 1994 II =presidentinvaalien II kierros


Kirjoittamattomana sääntönä oli 1980-luvulle saakka se, että hallitus erosi aina presidentinvaalin yhteydessä, vaikka lainsäädäntö ei tätä edellyttänytkään. Näin meneteltiin siksi, että presidentti voisi käyttää valtaoikeuksiaan tehokkaasti ja luoda hallituspolitiikalle tahtonsa mukaisen perustan. Presidentin valtaoikeuksien kaventamisen myötä presidentinvaaleilla ei ole enää ollut vaikutusta hallitusten toimikausiin.

Eduskunnan 21. kesäkuuta 1919 hyväksymän mukaan presidentin valitsisivat jatkossa 300 mutta ensimmäisen presidentinvaalin suorittaisi eduskunta itse. Ratkaisu oli poliittinen kompromissi, jota ehdotti kansanedustaja . halusivat presidentin valinnan kuuluvan eduskunnalle ja oikeistopuolueet valitsijamiehille, ja ministerit olivat jakautuneet kummankin vaihtoehdon kannattajiin. Hallitusmuodon hyväksyminen kiireellisessä perustuslainsäätämisjärjestyksessä edellytti viiden kuudesosan eduskunnassa, joten sille tarvittiin laaja tuki oikealta vasemmalle. Valitsijamiesvaalitapa oli myönnytys oikeistolle ja ensimmäisen vaalin antaminen eduskunnalle oli myönnytys vasemmistolle.

presidentinvaali ~ presidentinvaalit

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

Suomen ensimmäisen presidentinvaalin suoritti 25. heinäkuuta 1919, ja siinä valittiin ehdokas, presidentti . Toinen pääehdokas oli . Ståhlbergiä tukivat ne ja puolueet, jotka olivat vaatineet Suomen valtiomuodoksi , ja Mannerheimia , joka oli tuolloin kannattanut .

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Presidentinvaalin 2024 ensimmäisellä kierroksella 28.1.2024 kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä. Vaalissa järjestetään toinen kierros kahden eniten saaneiden ehdokkaiden kesken.


Lisätietoa presidentinvaaleista löytyy

Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Äänestäneet presidentinvaalissa 2018 (3.4.2018)

Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Sinä voit äänestää presidentinvaaleissa,

Mikäli presidentinvaaleissa järjestetään toinen kierros, niin se pidetään sunnuntaina 11.2.2024. Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivänä äänestyshuoneistot avataan klo 9.00 ja suljetaan klo 20.00. Myös silloin Luhangan äänestyshuoneistona toimii Luhangan kylätalon yläkerta.

Lisätietoa presidentinvaalista: .

Näissä vaaleissa Luhangassa on ensimmäistä kertaa vain yksi äänestysalue ja siksi presidentinvaalin varsinaisena vaalipäivänä 28.1. on avoinna vain yksi äänestyshuoneisto, Luhangan kylätalon yläkerrassa klo 9.00-20.00.

Presidentinvaalissa voi olla kaksi äänestystä.

Äänestysaktiivisuus - kaupungit ja muut kunnatpresidentin valitsijamiesvaaleissa 1925-1988 sekäpresidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 1994

Presidentinvaalien äänestyspaikat oikeusministeriön sivuilla.

Presidentinvaalien vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024 ja mahdollisessa toisessa vaalissa vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024.

Seuraava presidentinvaali toimitetaan 27.1.2030.

PRESIDENTINVAALI 2024 / JUUKA
vaalitoimitus pidetään
sunnuntaina 28.1.2024 kello 9.00 - 20.00

presidentinvaali (myös presidentinvaalit)

Vuodesta 1978 lähtien mukaan lukien vain Suomessa asuvatSuomen kansalaiset
Vuonna 1988 suora vaali ja vuonna 1994 presidentinvaalienensimmäinen kierros

Voit äänestää presidentinvaalissa vaalipäivänä tai ennakkoon.

Presidentinvaali 2024 toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalipäivänä äänestyshuoneistot avataan klo 9.00 ja suljetaan klo 20.00.

Tietoa presidentinvaalista eri kielillä

Juuan kunnan keskusvaalilautakunta on kuuluttanut tammikuussa 2024 toimitettavan presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikan ja ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat. Myös kotiäänestys on mahdollinen ja siihen tulee ilmoittautua.