Kellonajat ruotsiksi Flashcards
Keskeistä kuninkaalle oli nimenomaan Suomen herttuan Juhanan aseman murentaminen. Juhanan herttuakuntana Suomesta muodostui valtakunnalle alistettu ”feodaalinen pienoisvaltio” (Keränen), jolla oma kanslia, vero- ja sekä neuvoskunta, joka vastasi valtaneuvostoa. Juhanan edut Liivinmaalla olivat myös ristiriidassa kuninkaan kanssa: Katariina Jagellonican kanssa suunnitteilla olleen avioliiton myötä Juhana saisi haltuunsa Liivinmaalla useita panttilinnoja. Samanaikaisesti Eerik XIV oli ajautumassa sotaan Puolan kanssa Liivinmaalle suuntautuvan ekspansiopolitiikan vuoksi. Vuonna 1561 Tallinnan raati oli jo luovuttanut kaupungin kuninkaan suojelukseen, saman kevään aikana myös Viru- ja Harjumaan aateli erkaantui Saksalaisesta ritarikunnasta.
Samaan aikaan ulotettiin pohjoiseen Norjan rajalle saakka ja Perämerelle , joka yhdistyi samalla Venäjän rataverkkoon. Suomessa ja Ahvenanmaalla olevia venäläisiä joukkoja vahvistettiin. Eurooppaan syntyi maiden keskeisiä uusia liittoutumia. Uudessa tilanteessa Ruotsin vasemmisto halusi lopettaa puolustuslaitoksen ja käyttää varat sosiaalisiin uudistuksiin, jolloin maan varustelua jouduttiin hoitamaan kansalaiskeräyksillä. Vuonna 1914 järjestettiin Tukholmassa talonpoikaismarssi Ruotsin yksipuolista aseidenriisuntaa ja demokratiaa vastaan. Marssiin osallistui eripuolilta maata 30 000 vapaaehtoista . Marssijat otti vastaan kuningas Kustaa V, joka piti kaikille kuulijoille . Puheen suorasukaisuus herätti hämmennystä ja paheksuntaa tukholmalaisissa, se jäikin kuninkaan ja häntä tukeneen kuningashuoneen viimeiseksi julkiseksi poliittiseksi kannanotoksi maan historiassa.
Sota-aikana kuningas oli oleskellut pitkään Suomessa. Tuolloin hän määräsi myös toimitettavaksi laajan tutkimuksen aateliston tekemistä väärinkäytöksistä. Tämän tutkinnan tuloksena syntynyt ns. valitusluettelo, joka on merkittävä 1500-luvun yhteiskuntahistorian lähde. Kesällä 1556 kuningas muodosti vielä Suomesta oman herttuakunnan, jonka johtoon nimettiin kuninkaan poika Juhana. Kustaa Vaasa kuoli syyskuussa . Valtaistuimelle häntä seurasi .
Käännös kellonaika – Sanakirja ruotsi-Suomi
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Ruotsi, Tanskan ja Norjan kanssa julistautuivat puolueettomiksi, mutta valmiuteen puolustautua. Reserviläisiä kutsuttiin palvelukseen ja laivasto mobilisoitiin valmiuteen. Ruotsin laivastolla oli käytössään moderneja . Ruotsin laivasto puuttui Ruotsin alueille tunkeutuneisiin saksalaisiin ja venäläisiin aluksiin yli sata kertaa suursodan aikana. Ruotsin ilmavoimilla oli neljä lentokonetta.
Ruotsi oli muodollisesti puolueeton ja , joskin toisen maailmansodan aikana Ruotsi teki pitkälle meneviä myönnytyksiä Saksan suuntaan ja antoi tukea Suomelle. Ensimmäinen maailmansota koetteli erityisesti maan , suursodan aikana upotettiin 280 ruotsalaista kauppa-alusta, joissa kuoli 800 . Kuukausittain 80 omilta .
Suomen kannalta ulkopoliittisesti merkittäviä olivat edelleen jatkuvat konfliktit Venäjän kanssa; Kustaa Vaasan kauden alkuvaiheessa pyrittiin jälleen saamaan selvyyttä rajalinjan kulkuun neuvotteluin. Ruotsalaiset pyrkivät lykkäämään rajan tarkistamista mahdollisimman pitkälle, ja väliaikaisista sopimuksista huolimatta kahakat ja molemminpuoliset ryöstöretket jatkuivat. Vuonna Viipurissa pidetyssä aateliskokouksessa suositeltiin kuninkaalle sotaan ryhtymistä. Hyökkäys sai aikaan Iivana Julman vastaiskun Viipurin ja Savon suunnilla. Vuosina – käydyt neuvottelut päättyivät 40 vuoden mittaisen välirauhan solmimiseen. Tarkoitus oli järjestää uudet neuvottelut rajan kulusta, mikä ei kuitenkaan koskaan toteutunut.
Saksan hallitus yritti houkutella Ruotsia liittolaisekseen muun muassa Ahvenanmaalla ja jopa koko Suomellakin, mutta turhaan, Ruotsi piti kiinni puolueettomuudestaan. Ruotsi alkoi kuitenkin käydä kauppaa sekä Saksan että Venäjän kanssa, josta sen talous alkoi elpyä. Rautamalmin vienti tuplaantui sodan aikana, lisäksi Saksaan vietiin elintarvikkeita, hevosia, härkiä ja puutavaraa. Ruotsin teollisuus sai suuria tilauksia myös Venäjältä.
Miten tuo aikaero menee ruotsin laivalla
Unionin loppuaikana oli Suomessa rauhatonta muuallakin kuin Viipurissa, 1500-luvun alussa tanskalaiset kävivät ryöstöretkillä Suomen rannikoilla, ja kaapparikapteeni Otto Rudi ryösti Turun sekä sen tuomiokirkon aarteet. Tanskalaisen unionikuninkaan noustessa valtaan, hän kruunajaisissaan mestautti kymmenittäin ruotsalaisia ylimyksiä. Sitä kutsutaan . Ruotsalainen ylimys nousi vastustamaan unionikuningasta ja sai talonpojat puolelleen. Myös saksalaiset hansakauppiaat tukivat Kustaa Vaasaa ja toimittivat hänelle aseita ja rahaa. Suomalaissyntyiset Flemingin veljekset Eerik ja Iivar valloittivat Suomen linnat Kustaa Vaasalle ja ajoivat tanskalaiset pois Suomesta vuonna 1523. Pohjolan unioniaika päättyi, ja Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin ja Suomen kuningas.
Ravintolat Itämerellä ; Coffee & Co · Suomen aika
1400-luvun lopulla aikaisemmat kahakat Moskovan kanssa tiivistyivät . Vuonna Viipurin linnaa alettiin piirittää. Myös Länsi-Suomesta kerättiin tuolloin nostoväkeä sotatoimiin. Uhanalaisilla seuduilla kaikki 15 vuotta täyttäneet otettiin aseisiin, minkä lisäksi maahan saapui myös saksalaisia palkkasotureita ja väkeä Ruotsin puolelta. Venäläisten hyökkäykset ulottuivat Karjalan ohella myös Pohjanmaalle, Savoon ja Hämeeseen. Rauha solmittiin vuonna . Samana vuonna erotti Sten Sturen valtionhoitajan tehtävästä. Suomen linnaläänit jäivät kuitenkin hänen haltuunsa.
Leijonien Ruotsi-välierän kellonaika varmistunut
sytyttyä 25. tammikuuta 1918 Ruotsista siirtyi vapaaehtoisia taistelemaan Suomeen. Tampereen valtaukseen osallistui 300 ruotsalaista. Virallinen Ruotsi varoi tukemasta kumpaakaan osapuolta sodassa. Sodan aikana ahvenanmaalaiset halusivat liittyä osaksi Ruotsia. Helmikuussa 1918 Ruotsi lähetti sotilaita ja laivasto-osaston suojaamaan väestöä sekä evakuoimaan halukkaita Ruotsiin. Tilannetta seurattiin epäluuloisina Suomessa, ja lähetti sotilasosaston Ahvenanmaalle valvomaan Suomen intressiä saarella. Saksalaisten joukkojen noustua saarille Ruotsin joukko-osasto vetäytyi pois, mutta palasi vielä myöhemmin. Ruotsissa haluttiin yleisesti Ahvenanmaa liittää takaisin Ruotsiin ja sulkea pois mahdollisuus, että Ahvenanmaa jäisi jatkossakin Venäjän laivastotukikohdaksi. Kahdessa kansanäänestyksessä 95 % saarelaisista halusi liittyä Ruotsiin.
Suomi kohtaa Ruotsin perjantaina kello 14 Suomen aikaa
Unionikauden loppuvaiheessa ei Pohjoismaihin enää noussut yhteisesti hyväksyttyä hallitsijaa. Tanskan kuningas (1481–1513) ei saavuttanut hyväksyntää unionimaissa, vaan valtaneuvostot ottivat johdon käsiinsä. Vuonna Sten Sture sai haltuunsa kolme lääniä Suomesta: Viipurin, Savonlinnan ja Hämeenlinnan. Aikaisemmasta Akselinpoikien valta-alueesta tuli valtionhoitajan tukialue ja Suomesta tuli entistä kiinteämmin keskusvallan alainen; varsinkin kun Raaseporikin tuli Sten Sturen kannattajan, Knut Possen haltuun. Sture ei jakanut linnoja läänityksiksi ylimystölle, vaan hallitsi niitä itsestään riippuvaisten voutien välityksellä keräten merkittävästi verotuloja itselleen.
poistumisen kellonaika ja sijainti — Ruotsi käännös
kuningaskaudella rajakahakat Käkisalmen läänin rajalla johtivat jälleen uuteen sotaan (1570–1595), joka tunnetaan . Pääosin kyse oli raa’asta, molemminpuolisesta . Alkuvaiheissa sodankäynti oli kuitenkin organisoitua ja vuosina 1573–1577 Suomen rintamalla elettiin aselevon aikaa. Vuosikymmenen puolessa välissä alkoivat kuitenkin talonpoikaiset kahinoinnit: karjalaiset hyökkäsivät Oulujärven ja Iijoen suunalle, Etelä-Suomesta lähdettiin Suomenlahden tuolle puolen. Vuosikymmenen taitteessa organisoitunut sodankäynti käynnistyi jälleen hyökkäyksellä () ja valloituksella vuonna . Narva vallattiin seuraavana vuonna, minkä jälkeiset neuvottelut johtivat vuoteen kestäneeseen välirauhaan. Välirauhasta huolimatta sissisota jatkui itärajan molemmin puolin, mikä johti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan laajamittaiseen autioitumiseen 1580-luvulla. johdolla pohjalaiset tekivät kostoretkiä Vienan Karjalaan. Sota päättyi vuonna .
Aukioloajat (Suomen aikaa) ; First North Suomi
Taistelussa Ruotsin kuninkaan kruunusta tultiin Suomenkin linnoja valtaamaan ja taivuttamaan unionikuninkaan taakse. Tanskalainen ritari tuli veljiensä kanssa valtaamaan linnoja 1480-luvulla, ja lopulta kaikki linnat olivat Akselinpoikien hallussa. Eerikin kuoltua hän jätti Viipurin, Hämeenlinnan ja Savonlinnan läänit veljilleen Ivarille ja Laurille, joka jo entuudestaan hallitsi Raaseporia. Yhtenäisen valtapiirin syntyminen ei kuitenkaan sopinut valtionhoitaja suunnitelmiin. Vuonna Sten Sture saapui Suomeen, aina Viipuriin saakka. Sopua valtionhoitajan ja paikallisten mahtimiesten välille ei saatu syntymään: valtionhoitaja lupasi väestölle verohelpotuksia; läänitysten haltijat eivät taas hyväksyneet näitä.