Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.
yksikkö on nimetty Blaise Pascalin mukaan, samoin kuin ohjelmointikieli . Université Blaise-Pascal -yliopisto nimettiin Pascalin kunniaksi, ja se on tunnettu myös nimellä Clermont-Ferrand II. Université Blaise-Pascal toimi tällä nimellä vuosina 1976–2016, mutta vuodesta 2017 lähtien se on ollut osa .
Renessanssin aikaan 1400-luvulla vedonlyöntiä alettiin kuitenkin tarkastelemaan huomattavasti laajempana ilmiönä. Rahapelit eivät olleetkaan enää vain onnenkauppaa, vaan niitä ryhdyttiin tutkimaan tilastojen ja tutkimusten valossa. Aikakautta kuvaa nimenomaan juuri tieteen vaikutus moniin elämän osa-alueisiin, eikä siis ole mikään ihme, että myös vedonlyöntiä ryhdyttiin tarkastelemaan erilaisella tavalla. Vedonlyöntiin ja rahapeleihin liitettiin riskinhallinta, eikä veikkaaminen tai pelaaminen ollut enää vain jumalhahmojen hallussa. Tieteen vaikutus vedonlyöntiin kasvoi vuosisatojen edetessä ja 1600-luvulla Pascalin ja De Fermatin matemaattiset laskelmat toivot vedonlyöntiin vihdoin todennäköisyydet – konsepti, joka on yhä pelaajien käytössä!
Blaise Pascal – Brev och småskrifter.
Ajan myötä asioita sisäistää ja tietyt näkökulmat on helpompi pitää mielessä.
Buddhalainen kritiikki osuu Pascalin peliteoriassa vedonlyönnin panokseen: Mitä varallisuutta voi ihminen muka asettaa rulettipöydälle?
Nämä eivät välttämättä vakuuta tai mitään mutta ovat hauskoja luettavia:
Pascalin vaaka:
"Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.
Pascal oli kirjeenvaihdossa kanssa ja pohti menetelmiä, joilla lasketaan vedonlyöntikertoimia. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi edeltäjien kehittämiseen.
Uskonnollisen kokemuksen jälkeen vuoden 1654 lopulla Pascal alkoi kirjoittaa vaikutusvaltaisia teoksia filosofiasta ja teologiasta. Hänen kaksi kuuluisinta teostaan ovat tältä ajalta: ”Lettres provinciales” ja ”Pensées”, edellinen ottaa kantaa jansenistien ja jesuiitojen väliseen konfliktiin. Jälkimmäinen sisältää Pascalin vedonlyönnin, todennäköisyyteen perustuvan argumentin Jumalan olemassaolosta. Tuona vuonna hän kirjoitti myös tärkeän tutkielman aritmeettisesta kolmiosta. Vuosina 1658-1659 hän kirjoitti sykloidista ja sen käytöstä kiinteiden aineiden tilavuuden laskemisessa.
Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Lähes näin päätteli matemaatikko Blaise Pascal1600-luvulla: "Jos Jumala on olemassa, kannattaa uskoa häneen, jottapääsee taivaaseen; ellei Jumalaa ole, ei uskosta haittaakaan ole."Tämä päätelmä tunnetaan nykyään nimellä Pascalin vaaka.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Vuosi 1654 oli merkittävä käännekohta myös vedonlyönnin historiassa, sillä tuolloin Ranskan aatelinen De Mere haastoi matemaatikko Blaise Pascalin ratkaisemaan vanhan todennäköisyyslaskentaan liittyvän ongelman. Tämä ongelma oli niin haastava, että se oli vaivannut maailman huippumatemaatikkoja vuosisatojen ajan.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla”
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Näiden keskeneräisten ajatusten joukosta ehkä kuuluisin on ajatusleikki, jota sittemmin on kutsuttu "Pascalin vedonlyönniksi":
Jos Jumala palkitsee uskovaiset ikuisella elämällä, mutta ateismi ei palkitse, kannattaa pelurin veikata Jumalan olemassaolon puolesta jo ihan sen takia, että se on ainoa kanta, jolla mitään voi voittaa.
Jos jostain syystä koko aihe on uusi, löytyy tarkempaa tietoa esimerkiksi täältä:
Pascalin alkuperäinen ajatusleikki jää varsin keskeneräiseksi ja sitä on kritisoitu monin tavoin.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Blaise Pascal ( – ) oli , ja . Hän edisti laaja-alaisesti: Pascal rakensi mekaanisia , kehitti , tutki ja virtausta ja selvensi esimerkiksi ja käsitteitä.
[PDF] BLAISE PASCALIN İMANIN RASYONELLİĞİNE DAİR ..
Heitin iPadimme roskiin. En tehnyt sitä pikaistuksissa, vaan pitkällisen pohdinnan jälkeen, suorastaan seremoniallisesti: poikani oli pitkään käyttänyt tablettia vain aivottomien pelivideoiden katseluun. Blaise Pascal sai minut tekemään sen. Tein sen, koska pojastani oli kovaa vauhtia tulossa Pascalin kuningas.
Blaise Pascal sai minut tekemään sen
Blaise Pascal oli perheensä kolmesta lapsesta keskimmäinen. Isosisko Gilberte ja pikkusisar Jacqueline olivat veljensä tapaan lahjakkaita. Sisarusten isä Étienne oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone menehtyi, kun poika oli vasta nelivuotias. Leskeksi jäänyt Étienne Pascal muutti perheineen Pariisiin, kun Blaise oli seitsemän. Suunnilleen samoihin aikoihin isä alkoi antaa kotiopetusta pojalleen.
Blaise Pascal : 400 years since the birth of the prodigy.
Pascalin julkaistun filosofisen tuotannon voi nähdä eräänlaisena pikkuporvariston puuhavihkona.
Kaikkein kiinnostavinta Pascalin vedonlyönnissä on ehkä lopulta se, kuinka se onnistuu yhdistämään ateistit, agnostikot, buddhalaiset ja kristityt - kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä teorian suurista ongelmista.