ISTANBUL Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ..
Erdoganin johtama AK-puolue liittolaisineen oli saamassa yli puolet maan parlamentin paikoista. Parlamenttivaalien merkitys on kuitenkin presidentinvaaleja pienempi, koska Turkin nykyjärjestelmässä valta on keskittynyt vahvasti presidentille ja parlamentin voi ohittaa päätöksenteossa.
Parlamenttivaalien tuloksia ei pidetä yhtä merkittävinä, koska Turkin nykyisessä järjestelmässä presidentti pystyy ohittamaan parlamentin päätöksenteossa.
AKP varmasti säilyttää vahvan yleisen kannatuksensa, jota vastaan CHP yrittää taistella tavoitteenaan saada edellisten paikallisvaalien kaltainen tulos. Jos CHP:n İmamoğlu voittaa Istanbulissa ja jatkaa pormestarin virassa, on hänellä hyvät lähtökohdat nousta Turkin poliittisella kentällä vieläkin suuremmaksi hahmoksi. Häntä povataan opposition varteenotettavimmaksi presidenttiehdokkaaksi vuodelle 2028. Kaakkois-Turkissa kurdimielinen DEM-puolue jatkanee alueellista hallintaansa, mutta kysymys on lähinnä siitä, korvataanko pormestarit ja kunnanjohtajat terrorismikytköksiin vedoten taas pikaisesti AKP:n edustajilla.
Erdoğanin puolueelle karu tappio Turkissa
Turkin oppositioliittouma on pannut pystyyn oman ääntentarkkailujärjestelmänsä verratakseen tuloksia virallisesti ilmoitettuihin. Pääoppositiopuolue CHP on lähettänyt vaaliuurnille ympäri maata noin 300 000 omaa tarkkailijaansa, ja myös Etyj on lähettänyt tarkkailijoitaan.
Turkin oppositioliittouma on pannut pystyyn oman ääntentarkkailujärjestelmänsä verratakseen tuloksia virallisesti ilmoitettuihin. Pääoppositiopuolue CHP on lähettänyt vaaliuurnille ympäri maata noin 300 000 omaa tarkkailijaansa, ja myös Etyj on lähettänyt tarkkailijoitaan.
Lisäksi viime viikonloppuna useita ihmisiä loukkaantui, kun joukko Erdoganin kannattajia kivitti Istanbulin oppositiokaupunginjohtajan Ekrem Imamoglun vaalibussia Itä-Turkin Erzurumissa poliisin katsoessa toimettomana.
Turkin oppositioliittouman ehdokas Kemal Kilicdaroglu on noussut ykköseksi lähes kaikissa kannatusmittauksissa, mutta myös Erdogania kannattaa vähintään 40 prosenttia kaikista äänestäjistä.
Miksi Erdoğan ja AKP hävisivät Turkin paikallisvaalit
Turkissa on aloitettu äänestys maan tärkeissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Vaaleja on kuvattu historiallisiksi, koska niissä ratkaistaan presidentti Recep Tayyip Erdoganin yli kaksikymmenvuotisen valtakauden jatkuminen.
Näin moni Suomen turkkilaisista äänesti Recep Tayyip Erdogania
Pitkällä aikavälillä AKP:n valta-asema voi horjua siten, että uskonnollis-konservatiivisille äänestäjille tarjoutuu uskottava saman aatemaailman vaihtoehto. Tällaista ei yli 20 vuoteen ole Turkissa ollut, mutta nyt vahvasta kannatuksesta ja tehokkaasta paikalliskoneistosta huolimatta AKP:tä uhkaa useilla alueilla äänten valuminen muille puolueille. Lähtökohtaisesti vahva haastajaehdokas AKP:lle on Turkin poliittisen islamin tienraivaajan Necmettin Erbakanin pojan Fatih Erbakanin johtama Yeniden Refah -puolue (Uusi hyvinvointipuolue). Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa AKP:n kanssa vaaliliitossa ollut Yeniden Refah sai viisi kansanedustajaa ja yhteensä noin 1,5 miljoonaa ääntä, mikä on vuonna 2018 perustetulle puolueelle loistava tulos. Nyt vaaliliitto AKP:n kanssa on hajonnut erimielisyyksiin, ja Yeniden Refah aikoo päämäärätietoisesti nousta suureksi puolueeksi kritisoimalla AKP:tä. Yeniden Refah -puolueen ja muidenkin pienpuolueiden kansallinen näkyvyys ja vaikutusvalta lisääntyisivät kertaheitolla, jos ne voittaisivat esimerkiksi kunnanjohtajien paikkoja AKP:ltä. Tämä ei olisi Erdoğanille mieluista, sillä se murtaisi AKP:n vahvaa asemaa.
toukokuuta, vahvistaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan
Kurdipuolue HDP jatkoi turkkilaisnationalismiin turvautumisesta huolimatta Kilicdaroglun tukemista ja kehotti kannattajiaan äänestämään Erdoganin pois virasta, oli mikä oli.
Ulkoministeri Soini: Turkin Erdogan on kansansa valitsema presidentti
Gürhanlin mukaan ei-äänten voiton myötä eurooppalaisilla toimijoiden olisi helpompaa tukea Turkin oppositiota ja arvostella Erdogania, koska hänen valtansa oikeutuksen kyseenalaistamisesta olisi selvää näyttöä.
Erdoganin esikunnan edustaja: Turkin presidentti hyvin ..
Erdogan julisti perjantaisessa kampanjapuheessaan Istanbulissa, että tarvittaessa hänen kannattajansa ”puolustavat henkeen ja vereen Turkin vapautta ja tulevaisuutta”, jos sitä vastaan hyökätään. Hän viittasi puheessaan myös vallankaappausyritykseen Turkissa vuonna 2016, jolloin noin 250 ihmistä kuoli Erdoganin käskettyä kannattajansa kaduille puolustamaan vaaleilla valittua hallintoa.
Erdogan vihjasi Turkin vaalien järjestämisestä jo toukokuussa
Kesäkuussa 2015 HDP sai ensimmäisen kerran yli 10 prosenttia äänistä ja pääsi siten parlamenttiin. Äänikynnys on Turkissa näin korkea osittain siksi, että halutaan pitää kurdit ja vasemmisto poissa. Kesäkuussa 2015 HDP:n pääsy parlamenttiin johti siihen, että AKP menetti ehdottoman enemmistönsä. Erdoğan ei suostunut koalitiohallitukseen, vaan pitkitti neuvotteluja ja julisti viimein uudet vaalit marraskuulle 2015, saaden niissä murskavoiton.
– Nämä vaalit eivät olleet oikeudenmukaiset
Presidentin valtaoikeuksien laajeneminen voi tuoda eteen esityksen siitä, että Turkissa otetaan käyttöön kuolemanrangaistus. Jo ennen vaaleja Erdogan ilmoitti, että hän olisi valmis hyväksymään tällaisen päätösehdotuksen.
Turkin presidentinvaalit menevät toiselle kierrokselle
Erdoğan ei lannistunut, vaan tiivisti sotaa PKK:n kurdisissejä vastaan, myös ilmaiskuin. Kiihtynyt sodankäynti kaakkois-Turkissa sai kuitenkin monet kurdit kaipaamaan rauhaa ja osa heistä äänesti marraskuussa AKP:ta. PKK samoin aktivoitui ja sen uudelleen aloittamat sotatoimet hankaloittivat elämää kurdialueilla. Marraskuun vaaleissa HDP menetti 18 paikkaa AKP:lle ja 3 paikkaa kemalisteille.