Näihin Varsinais-Suomen liikuntapaikkoihin myönnettiin ..


Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, joka on kehitetty juuri toimintakyvyltään tai terveydentilaltaan jossain määrin heikentyneille iäkkäille, jotka asuvat kotona ilman säännöllisiä palveluja (75+), ja se on ollut käynnissä 13 vuotta STEAN, OKM:n ja STM:n yhteisrahoituksella.


Tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaiden on mahdollista vähentää fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden riskiä jopa 50 % harrastamalla säännöllistä liikuntaa. Myös silloin, jos toimintakyky on jo heikentynyt, liikunnan harrastaminen on tehokkain tapa ylläpitää liikkumiskykyä ja muuta toimintakykyä. Näille henkilöille liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat suuria, mutta heillä on usein vaikeuksia löytää itselleen sopivaa ohjattua liikuntaa. Ikäihmisten liikuntatoiminta painottuu asiantuntijalausunnon mukaan hyväkuntoisten ja toimintakykyisten ikäihmisten liikunnan organisointiin, vaikka vähän heikompikuntoisilla, vielä itsenäisesti asuvilla ihmisillä on suuri tarve harrastaa liikuntaa.

Sosioekonomiset erot ovat lisääntyneet myös liikunnassa. Liikuntaharrastamisen kustannukset urheiluseuroissa ovat kallistuneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja lasten ja nuorten liikuntaharrastukset vaihtelevat perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Ammattiaseman mukaiset liikuntaerot ovat miehillä suuremmat kuin naisilla.

Yhteiskuntavastuuraportti & vuosikertomus 2013

5 §. Valtionosuus kunnan liikuntatoimeen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa on palautettu kuntien velvollisuus käyttää liikuntatoimen valtionosuus liikuntatoimen menoihin. Tähän liittyen ehdotetaan liikuntalakiin muotoilua, jolla asetetaan yleisiä tavoitteita kuntien liikuntapolitiikalle. Tavoitteet ovat yleisluonteisia ja jättävät kuntien vastuulle päätökset siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Merkittävää liikuntalain muotoilussa on se, että siinä kiinnitetään huomiota yhteistyön merkitykseen, terveyden edistämiseen, kansalaistoiminnan tukemiseen, liikuntapaikkatarjontaan sekä erityisryhmien liikunnan järjestämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat lokakuussa 2013 yhteiset valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Linjaukset ovat (1) arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa, (2) liikunnan lisääminen elämänkulussa, (3) liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta ja (4) liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Linjausten toimeenpanoa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. (Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10).

Monipuolinen yhteistyö paikallisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa voisi tarjota erilaisia liikuntakokemuksia ja tukea näin erinomaisesti paitsi liikunnallisen elämäntavan omaksumista, myös motorisesti monipuolisen liikunnan harrastamista. Tämän tyyppinen yhteistyömalli koulun ja eri seurojen kanssa edellyttää, että mukana olevat seurat ovat valmiit toimimaan yhdessä lajirajoista riippumatta ja asettaen sivuun kilpailun uusista oman lajin harrastajista. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että lapsi jo aikaisessa vaiheessa voi tutustua erilaisiin lajeihin ja harrastuksiin, jotta hänellä on mahdollisuus löytää se harrastus, joka parhaiten motivoi pysymään pidemmän aikaa liikunnan parissa.

Yleissopimuksen liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden liikkumista ja liikunnanharrastamista koskevan 30 artiklan 5 kohta koskee osallistumista kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja urheiluun. Sopimuspuolten edellytetään toteuttamaan asianmukaiset toimet, joilla muun muassa kannustetaan ja edistetään vammaisten henkilöiden mahdollisimman laajaa osallistumista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla, varmistetaan mahdollisuus järjestää vammaisille erityistä urheilutoimintaa sekä osallistua siihen, varmistetaan vammaisten henkilöiden pääsy urheilupaikkoihin, varmistetaan vammaisten lasten mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa urheilutoimintaan sekä varmistetaan urheilupalvelujen saatavuus vammaisille henkilöille.


[PDF] Liikuntapaikkarakentamisen avustusjärjestelmän kehittäminen

Valtion avustamat liikuntapaikat luovat edellytyksiä valtion liikuntapolitiikalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutumiselle. Liikuntalain nojalla myönnetty tuki on suunnattu pääosin laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien sisäliikuntatilojen, kuten uimahallien, liikuntasalien ja -hallien, jäähallien, ulkokenttien ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Opetusministeriö tukee vuosittain liikunta- paikkarakentamiseen ..

Vuosina 1980—2013 valtio on tukenut noin 5 000 perustamishankkeen toteuttamista yhteensä noin 430 miljoonalla eurolla. Aluehallinto on myöntänyt vuodesta 1987 avustukset pieniin alle 700 000 euron liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin. Liikuntapaikkarakentamisen koko rahoituksesta valtionrahoituksen osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallinnon ohella liikuntapaikkarakentamista ovat tukeneet työllisyysperusteisesti työministeriö ja lähinnä matkailun yritystukijana kauppa- ja teollisuusministeriö/elinkeino- ja työministeriö. Opetus- ja kulttuuri- ministeriö on myöntänyt investointiavustusten lisäksi tukea myös liikuntapaikkarakentamista koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin, viime vuosina 800 000 euroa vuodessa.

Veikkaus. Siirry sisältöönSaavutettavuus.

8 §. Liikuntapaikkojen valtionavustukset. Valtion harjoittaman liikuntapaikkojen avustuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset kansalaisten aktiiviselle ja säännölliselle liikunnalle. Liikuntapaikkojen tulee turvata väestölle tasa-arvoiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen lain tarkoituksen edellyttämällä tavalla. Liikkumisesteisten huomioon ottaminen on tärkeä osa tasa-arvoisten liikuntapalvelujen toteuttamista.

Liikuntaa on rahoitettu vuosittain budjettivaroista yleensä ..

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tuottaa Valtion liikuntaneuvostolle arvioinnin Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudesta 2015—2018. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ohjelman kärkihankekauden tuloksista ja vaikutuksista aktiivisemman ja viihtyisämmän koulupäivän edistämisessä. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa ohjelman organisoinnista, ohjauksesta, seurannasta ja arvioinnista sekä ohjelman merkityksestä liikuntapolitiikan ohjauksen välineenä. Arviointi toteutetaan tammi—maaliskuussa 2019.

Saisimmeko palvella sinua paremmin ja yksilöllisemmin

Paikallisen liikuntatoiminnan edellytysten parantaminen nähdään yleisesti kiireellisimpänä mahdollisten lisäresurssien kohteena. Paikallista liikuntatoimintaa voidaan tukea lisäämällä resursseja lähiliikuntapaikkojen peruskorjaukseen ja rakentamiseen sekä ohjelmaperusteisella paikallistasolle suuntautuvalla erillisellä tuella. Paikallisen toiminnan, siis liikunta- ja urheiluseurojen tukeminen, tapahtuu kuntien päätöksillä. Siten mahdollinen valtion lisätuki paikallistasolle kanavoituu selkeimmin kuntien kautta sekä siihen liittyvän informaatio-ohjauksen ja liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä käytävän keskustelun ja yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon kautta.

[PDF] LIIKUNNAN JA URHEILUN JULKINEN

EU:n valtiontukisääntöjä koskevat puitteet määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa 107—109. Valtiontukisäännöt koskevat toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Valtiontukisääntöjen soveltaminen edellyttää, että kaikki artiklan 107 kohdan 1 mukaiset tukitoimenpiteen tunnusmerkit täyttyvät. EU:n valtiontukisääntöjen soveltuminen liikuntaan ja huippu-urheiluun myönnettävien avustusten osalta tulee harkittavaksi tapauskohtaisesti.

[PDF] Liikunnan ja liikkumisen edistäminen valtion

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivanliikunnan aluehallinnon toiminta jatkuu kuudessa aluehallintovirastossa.