Suomalaisen urheilun rahoitus saattaa kokea suuren mullistuksen


Liikuntalaki säilyttää VUN:n asiantuntijaelimenä: ministeriönon ennen merkittäviä avustuspäätöksiä pyydettävä neuvostolta lausunto. KäytännössäVUN:n todellinen rooli vaihtelee sen mukaan, miten ministeriö kokee tarvitsevansaneuvoston poliittista tukea esityksilleen. Neuvoston nykyisenkaltaistajaostorakennetta pohjustetaan perustamalla urheilulaitosjaosto (1967, myöhemminliikuntapaikkajaosto), liikuntapoliittinen jaosto (1985) ja erityisryhmienliikunnan neuvottelukunta (1988).


Liikuntalain mukaiset valtionosuudet ja -avustukset rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen (725/1982) 2 §:n mukaan Oy Veikkaus Ab:n arvioidusta ylijäämästä käytetään vuosittain 36,6 % urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Asetusta on kuitenkin vuosina 1992―1997 väliaikaisesti muutettu poistamalla asetuksesta maininta edunsaajien määräosuuksista. Vuoden 1997 talousarviossa liikunnan osuus on 23,8 %.

SM-liigaseuroista ainakin Pelicans, Ässät, Tappara ja Ilves sekä Veikkausliiga-seuroista ainakin Tampereen Ilves ovat saaneet Business Finlandin tukia.Hallituksen urheilulle myöntämän 20 miljoonan euron tukipaketin hakuperusteissa korvamerkittyä rahaa oli huippu-urheilun kolmen miljoonan lisäksi 2,1 miljoonaa euroa valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille.Jäljelle jäävän vajaan 15 miljoonan euron jakokohteita ei ole eritelty.

Veikkauksen monopoli murtuu – Tätä se tarkoittaa Suomen urheilulle

SM-liigaseuroista ainakin Pelicans, Ässät, Tappara ja Ilves sekä Veikkausliiga-seuroista ainakin Tampereen Ilves ovat saaneet Business Finlandin tukia.Hallituksen urheilulle myöntämän 20 miljoonan euron tukipaketin hakuperusteissa korvamerkittyä rahaa oli huippu-urheilun kolmen miljoonan lisäksi 2,1 miljoonaa euroa valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille.Jäljelle jäävän vajaan 15 miljoonan euron jakokohteita ei ole eritelty.

raportin (2012) mukaan Veikkauksen rahanjaossa tapahtui usein väärinkäytöksiä ja rahojen käyttöä valvottiin heikosti. Rahat myöntävä ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö ei tarkkaan tiennyt, mihin rahat päätyvät. Ur­hei­lu- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri (vas) mukaan tukia valvottiin pääosin hyvin.

Valtionavustukset ja -osuudet

Liikunta-avustuksia myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. Toimialan avustuksia myöntävät opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi aluehallintovirastot. Valtionosuuksina tukea toimintaan myönnetään kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Valtionavustuksia myönnetään yleisavustuksina valtakunnallisille liikuntaa edistäville järjestöille. Avustamisen lähtökohtana on yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoittaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestöille myönnettävän valtionavustuksen edellytyksenä on, että järjestö on hyväksytty valtionapukelpoisiksi. Erityisavustuksina myönnetään tukea mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.

Valtionosuutena myönnetään kunnille rahoitusta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasmäärään ja yksikköhintaan perustuen. Myös kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä mm. terveyttä edistävän liikunnan projekteihin.

Liikunta-alan koulutusta ja muuta toimintaa järjestävien liikunnan koulutuskeskusten eli urheiluopistojen toimintaa rahoitetaan valtionosuuksin. Valtionosuuden laskentaperusteena valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla on opiskelijavuorokausi ja alueellisilla liikunnan koulutuskeskuksilla opiskelijapäivä, sekä niille määrättävä yksikköhinta.

Liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisavustuksiin valtion talousarvioon asetetaan vuosittain määräraha. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa oleville yhteisöille.
Rakentamisavustusten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Myös liikunnan koulutuskeskukset voivat saada harkinnanvaraista valtionavustusta liikuntapaikkahankkeisiinsa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön suora tuki kohdentuu huippu-urheilulle ensisijaisesti Suomen Olympiakomitealle ja sen huippu-urheiluyksikölle. Ministeriö myöntää urheilija-apurahoja noin 260 huippu-urheilijalle, joilla pyritään turvaamaan urheilijan mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Ministeriö myös myöntää valtionavustukset urheiluopistojen valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden toimintaan. Valtio ei tue taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilaisurheilua.

Valtionavustuksilla rahoitetaan myös liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita sekä liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen toteaa esitetyn lisärahoituksen tehostavan merkittävällä tavalla valmentautumista tulevien vuosien olympialaisiin ja paralympialaisiin.


[PDF] Veikkauksen rahoitus järjestöille

Liiton kokouksessa 2012 päättyi yksi jakso Salibandyliiton historiassa, kun hän ei enää asettunut ehdolle puheenjohtajaksi. Kokous kutsui yksitoista vuotta puheenjohtajana toimineen Ahteen Salibandyliiton kunniapuheenjohtajaksi. Huomionosoitus on ensimmäinen Salibandyliiton vuonna 1985 alkaneen toiminnan aikana.

Kiitospuheessaan vuonna 2012 Ahde halusi muistuttaa salibandyn ennakkoluulottomuudesta suomalaisessa urheilujärjestökentässä.

– Sitä osoittaa sekin, että lajiväki uskalsi aikanaan valita minut puheenjohtajaksi, vaikka tulin täysin lajin ulkopuolelta. Olen oppinut tuntemaan näiden vuosien aikana salibandyn ilot ja surut, ja salibandy on opettanut minulle paljon. Voin urheilutermillä todeta, että parhaansa ovat kaikki johtamani hallitukset yrittäneet ja katsotaan mihin se riittää. Nyt on kuitenkin aika vetäytyä sivuun, Ahde totesi tuolloin.

Tärkeintä Ahteelle oli lopulta itse urheilu ja peli. Hän nautti niin MM-kisoista kuin aivan ruohonjuuritason harrastus- ja seuratoiminnan mahdollistamisesta. Salibandyn Tuki -säätiössä hän toimi puheenjohtajana loppuun saakka. Säätiö kanavoi tuottoja vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen sekä maahanmuuttajien ja tyttösalibandytoiminnan kehittämiseen.

– Salibandyliitto on äärimmäisen kiitollinen Matille hänen lajin eteen tekemästään työstä, jonka hedelmistä nautitaan vielä monta vuotta tästä eteenkin päin. Nyt on surun aika ja otamme lämpimästi osaa omaisten suruun. Positiiviset muistot Matista elävät, päättää puheenjohtaja Kauppinen.


Salibandyliiton puheenjohtaja 2002-2012
Salibandyliiton kunniapuheenjohtaja 2012
Salibandyn Tuki -säätiön puheenjohtaja 2008-2019

Matti Ahde .

Sponsorointiyhteistyö ei ole avustus- eikä tukitoimintaa

– Tuskin liikunta- ja urheilujärjestöissä jäädään aivan tyhjän päälle. Monissa liitoissa mietitään jo kuumeisesti, miten mahdollinen avustusten pieneneminen voidaan kattaa. Suomessa ollaan muita Pohjoismaita jäljessä yritysyhteistyön tekemisessä, Tolonen sanoo.

Liikunnan valtiontuki irrotettava rahapelipolitiikasta

✨ YHTEISTYÖ
Kuuntele Kalliomäki -podcast

Miksi suomalaisten kunto on romahtanut ja mitä asialle voidaan tehdä? Miten nuoret saadaan liikkumaan, ja tuleeko koululiikuntaa lisätä? Pitääkö valtion rahoittaa huippu-urheilua?

Studiossa kristillisdemokraattien kansanedustaja ja tuleva ministeri Mika Poutala. Jakso on kuvattu 12.12.2024.

⌚ AIKALEIMAT
(0:00) Nuorten kunnon romahdus
(2:24) Liikuntapalvelujen ALV:n nosto
(4:43) Liikunnallinen elämäntapa
(9:39) Koululiikunta
(20:36) Harrastamisen Suomen malli
(24:13) Urheiluseurojen rahoitus
(28:37) Huippu-urheilu
(32:56) Olympiakomitea
(38:36) Veikkauksen monopoli
(43:45) Nuorten jengiytyminen
(56:51) Onko hallitus onnistunut?
(1:02:34) YEL

🎙️ VIERAS
Mika Poutala:

🐵 JUONTAJA
Leevi Leivo:

🚀 PUHEENAIHE
Discord:
Instagram:
X:
Youtube:
Spotify:
Apple:
RSS:

🎥 TUOTANTO
Puhemedia 2024

Veikkaus ja suomalaisen urheilun rahoitus – kuka hanoja ..

Arviointiryhmä toisti loppuraportissaan Nordbergin esittämät huolet ja antoi yksityiskohtaisia ohjeita valtiontuen uudistamiseen. Voittovaroihin perustuvan jaon nähtiin poikkeavan useissa kohdissa poliittisesta logiikasta, jolla jaetaan ja ohjataan valtion budjettivarojen käyttöä (Petterson & Nordberg 2008, 371). Sen lisäksi Euroopan unionin rahapelipoliittisten vaatimusten ja ulkomaisen kilpailun nähtiin tuovan Svenska Spelille haasteita, jotka johtaisivat mahdollisesti urheiluliikkeen saaman tuen laskuun (Petterson & Nordberg 2008, 375). Järjestelmän muutosherkkyyttä pidettiin ongelmallisena vastuullisen valtion liikuntapolitiikan kannalta. Tuen suuruuteen vaikutti esimerkiksi se, miten Svenska Spel onnistui liiketoiminnassaan, eikä se, miten urheiluliike onnistui lasten ja nuorten toiminnassaan (Riksdag 2017, 36).

Urheilun rahoitusongelmaa voidaan lähestyä neljästä eri näkökulmasta

Pienillä lajiliitoilla tuen osuus voi olla yli puolet budjetista. Myös Suomen Olympiakomitean rahoituksesta noin 60 prosenttia tulee valtionavustuksesta.